Pyydä tarjous uudenajan isännöintipalveluista

REKRY: Oletko etsimämme uudenajan aktiivinen isännöitsijä? Kokenut tai allalle pyrkivä

4.9.2018

ONKO ISÄNNÖINTI JA KIINTEISTÖNPIDON HALLINNOINTI SINUN TYÖSI?

Etsimme nyt uutta isännöitsijää vahvistamaan tiimiämme. Olemme uudenajan oululainen isännöitsijätoimisto. Meille digi ja sähköiset palvelut ovat jokapäiväistä arkea ja siksi isännöitsijöidemmekin tulee uskaltaa hyödyntää niitä kanavia ja työkaluja, joita asiakkaamme ovat tottuneet käyttämään.

Meille asiakaspalvelu ja kiinteistönpito ovat isännöinnin tärkeimmät tehtävät. Sen vuoksi etsimällämme uudella isännöitsijällä tulee olla positiivinen asiakaspalveluasenne ja hyvät neuvottelutaidot. Sinulla pysyvät myös useat langat käsissä ja pystyt työskentelemään hyvin paineenkin alla. Olet itsenäinen, ennakoiva ja oma-aloitteinen tiimipelaaja.

Jos olet jo kiinteistöalalla, tule aktiiviseen ryhmäämme mukaan. Jos et ole alalla, mutta tunnet vahvaa kutsumusta kiinteistöalalle, laita hakemuksesi meille. Kokeneen ammattilaisen perehdytämme yrityksemme toimintakulttuuriin nopeasti. Alalle siirtyvän perehdyttäminen on pidempi prosessi ja harkitsemme myös tarpeellista koulutusta sinulle.

Jos kiinnostuit ja haluat olla mukana vahvasti kasvavassa sekä toimialaa muokkaavassa yrityksessä, niin laita hakemuksesi CV:n ja palkkatoivomuksen kera osoitteeseen rekry@oit.fi.

Laita hakemuksesi pian. Täytämme paikan heti, kun sopiva henkilö löytyy. Samalla keräämme varteenotettavia henkilöitä tietoomme, tulevia tarpeita silmällä pitäen.

Tiedusteluihin vastaavat mauri.niemela@oit.fi tai puh. 0400 588 090 ja seppo.niemela@oit.fi tai puh. 0400 950 491, 7.9. klo 9–15 ja 10.9. klo 9–12 välisenä aikana.

Uusia nimityksiä – Annemari Mustonen isännöitsijäksi ja Sirpa Tikkala kirjanpitäjäksi

1.8.2018
Sekä isännöitsijä- että toimistotiimeissämme syyskausi alkaa uusilla nimityksillä:

ANNEMARI MUSTONEN VAHVISTAMAAN ISÄNNÖITSIJÄTIIMIÄMME

1.8. aloittanut uusi isännöitsijämme Annemari Mustonen täydentää isännöitsijätiimiämme mainiosti ja tuo siihen lisäarvoa oman kokemuksensa myötä. Isännöitsijä IAT Annemari Mustonen on ollut kiinteistöalalla Oulussa jo 10 vuotta ja siitä ajasta 8 vuotta isännöitsijänä. Hänellä on vahva kokemus eri-ikäisten taloyhtiöiden hoitamisesta ja korjaushankkeista, sekä myönteisestä yhteistyöstä hallitusten kanssa. Annemari on hoitanut uransa aikana mm. neljä perinteistä linjasaneerausta, julkisivu-, katto- ja parvekeremontteja. Myös kokemus oman omakotitalon peruskorjauksesta sekä osakehuoneistojen kunnostuksista antavat selkänojaa keskustella vaativistakin korjaustarpeista taloyhtiöissä.

”Kun naisena olen suunnitellut, toteuttanut ja ollut tekemässä korjaushankintoja omiinkin tarpeisiimme, on kokemusta kertynyt. Omakohtainen kokemus auttaa hahmottamaan, kauanko korjaustyö kestää, mikä on sen tuleva kestoikä, mitä se maksaa ja myös sen, millaista on remontin keskellä asuminen. Tämä kokemus helpottaa joskus päätöksentekoa ja asian etsittelyä niin hallituksille kuin osakkaillekin”, kertoo Annemari.

Annemari Mustonen iloitsee päästessään OIT:n tiimiin, jonka aktiivinen ja aloitteellinen ote viestintään sekä kiinteistöjen pitoon täsmäävät Annemarin omiin työtapoihin. ”Mieluummin tiedotan ja viestitän ennakolta eri hankkeista hallituksen jäsenille, jotta heidän on helpompi muodostaa oma kantansa kiinteistöasioihin ja peruskorjauksiin. Aktiivinen viestintä auttaa myös osakkaita valmistautumaan tulevaan ja muodostamaan omat kantansa niihin”, kertoo Annemari. Onnistumisesta isännöitsijänä kertoo ehkä parhaiten asiakkaiden pysyvyys, joka Annemarilla on ollut kiitettävällä tasolla ”Pidän asiakaspalvelutyöstä sekä erilaisten ihmisten tapaamisesta”, toteaa Annemari

Harrastuksistaan Annemari mainitsee mm. golf, matkailu, pyöräily sekä remontointi.

SIRPA TIKKALA ON UUSIN KIRJANPITÄJÄMME

Niin ikään on nimitetty toimistotiimiimme Sirpa Tikkala kirjanpitäjäksi. Hän on aloittanut toimistossamme kirjanpitäjänä jo huhtikuussa 2018 ja jo rutinoitunut OIT:n käytäntöihin ja asiakaspalveluun. Sirpa on ollut isännöintialalla kirjanpitäjänä jo 5 vuoden ajan ja täydentää kokemuksellaan kirjanpito-osastoamme Tuula Juurikan ja Helena Asialan rinnalla. Sirpan tehtäviin kuuluvat normaalit kirjanpidot ja alv-velvollisten asiakkaiden kirjanpito tilinpäätöksineen sekä jälkilaskelmat. Organisaatiomme käytäntöjen mukaan kirjanpitäjät tekevät myös lainaosuuslaskelmat ja muita laskentatoimen avustavia töitä isännöitsijöille. ”On hienoa, että pääsen myös kehittämään omaa ammattitaitoani sekä tekemään mm. alv-velvollisten asiakkaiden kirjanpitoa. Monipuolisempi työnkuva motivoi ja tuo ammatillista lisäarvoa myös itselle”, kertoo Sirpa.

 ”OIT:n kirjanpito-organisaatio ja -käytäntö ovat muihin kiinteistöalan toimijoihin nähden edellä. Toimistollamme hyödynnetään sähköisiä järjestelmiä hyvin ja monipuolisesti”, iloitsee Sirpa.

 Sirpa on aktiivinen kaupunkilainen liikkuja. Hän liikkuu sekä polkupyörillä, että moottoripyörällä. Hän matkustaa puolisonsa kanssa sekä koti-, että ulkomailla. Haaveena Sirpalla on osallistua vuonna 2019 Team Rynkeby – God Morgon Oulun joukkueessa hyväntekeväisyyspyöräilyyn Oulusta Pariisiin.

OIT kesälomakaudella

14.6.2018

Kesälomakausi on meillä täällä OIT:lla jo alkanut. Toimistomme on kuitenkin normaalisti auki koko kesän. Tuuraamme toistemme kesälomia, jotta käytössäsi on normaalit palvelumme näin kesälläkin. Isännöinti, kirjanpito ja muut taloyhtiön asiat hoituvat lomista huolimatta.

Jos tarvitset meitä kesä-heinäkuussa, niin lähetä sähköpostia osoitteeseen toimisto@oit.fi tai soita vaihteen numeroon 08 4152 5000.

Toivotamme teille kaikille hyvää ja rentouttavaa kesää!

 

OIT Isännöinnin henkilökunta

Sukupolven vaihdoksella taataan OIT Isännöinnin tulevaisuus

20.2.2018

OIT Isännöinti on sananmukaisesti perheyritys. Niemelän veljesten lisäksi, OIT:lla on töissä Mauri Niemelän poika, Jukka Niemelä. Jukka on ollut mukana isänsä yrityksen toiminnassa alusta alkaen kesätöiden sekä opiskelujen harjoittelujaksojen muodossa tehden isännöitsijätoimiston avustavia töitä. Vuonna 2012 hän aloitti vakinaisen isännöitsijän työn. Yrittäjän perheessä työt ovat usein mukana myös lasten arjessa ja Jukka onkin tutustunut isännöintiin toimialana pienestä pitäen.

Jukan tullessa vakinaisesti taloon oli alusta asti selvää, että hän ottaa yrityksen vetovastuun isänsä jäädessä eläkkeelle aikanaan.

– Kun aloitin työt OIT:ssa minulle oli tärkeää, että voisin jatkaa yrityksen toimintaa seuraavana omistajana joku päivä. Halusin tehdä tämän siksi, että se antaa minulle motivaation panostaa yritykseen sekä oman osaamiseni kehittämiseen. Yksi tärkeimmistä syistä oli myös se, että voimme näin taata jatkumon yritystoiminnalle ja saamme pitää omistuksen paikallisella tasolla, Jukka kommentoi.

Ylpeä, mutta nöyrä ammattilainen

Jukan mukaan isännöinnin arvostus lähtee siitä, miten siitä itse puhuu ja kuinka itse työtään arvostaa. Hän myöntää, että isännöitsijän työ ei vastaa kovinkaan paljon niitä puheita ja mielipiteitä, mitä hänellä ennen isännöitsijän työn tekemistä oli.

– Vaikka en nuorena aikonut lähteä tähän mukaan, niin en ole katunut päivääkään päätöstäni ryhtyä isännöitsijäksi. Yrityksen perusarvot eli asiakaslähtöisyys, ammattimaisuus, asiantuntijuus ja työntekijöiden hyvinvointi tulevat pysymään jatkossakin samana.

– Ennen kaikkea asiakkaat, mutta myös motivoituneet työntekijät ovat meille elinehto. Ilman heitä ei olisi OIT Isännöintiä. Siksi myös kannustamme kaikkia meidän työntekijöitä kouluttautumaan ja näin ylläpitämään ammatillista osaamistaan. Haluan meidän panostavan enemmän kokonaisvaltaiseen asiakaskokemukseen ja asiakaslähtöisyyteen, jotta voimme olla ylpeitä siitä, että meidän kaikki asiakkaat ovat varmasti tyytyväisiä saamaansa palveluun.

Työ tekijänsä opettaa

– Alkuun tein virheitä, niin kuin moni muukin uusi työntekijä. Mutta ne kaikki ovat opettaneet ja kasvattaneet minua isännöitsijänä ja työntekijänä. Työssäni olen huomannut sen, kuinka vaatimustaso isännöitsijän osaamista kohtaan on muuttunut. Ei riitä, että olet putkiremonttien ykkösosaaja, vaan sinun täytyyennen kaikkea pärjätä ihmisten kanssa ja pystyä ohjaamaan heidät oikeiden ratkaisujen pariin. Nykyään tarvitaan osaamista ja näkemystä laaja-alaisemmin, jotta voidaan ammattitaidoilla hoitaa erilaisia taloyhtiötä. Jokainen taloyhtiö on erilainen ja siksi on tärkeää ymmärtää, ettei esimerkiksi kerrostalossa päde aina samat lainalaisuudet kuin vaikka rivitalossa. Isännöitsijän ammattitaito ja osaaminen punnitaan siinä, miten hän hallitsee erilaisia kokonaisuuksia ja kuinka ratkaisukeskeisesti hän tehtäväänsä hoitaa yhdessä hallituksen kanssa.

Hyvä isännöitsijä on taloyhtiön toimitusjohtaja ja ihmissuhteiden hoitaja.

– Hyvä isännöitsijä ottaa talossa toimitusjohtajan paikan. Sitä paikkaa ei anneta vaan se otetaan. Isännöitsijä vie omalla aktiivisella toiminnallaan isoja ja pieniä asioita eteenpäin. Meidän tavoite OIT:lla on se, että isännöitsijä hoitaa asiat ennen kuin niistä huomautetaan. Isännöitsijän vastuulla on asumiseen ja arkeen liittyvien asioiden hoitaminen ja päätöksienteko taloyhtiössä. Hyvä isännöinti on ihmissuhteiden, ei vain asioiden, hoitamista.

Kasvua lähiympäristöstä

OIT Isännöinti on kasvanut tasaista vauhtia vuosien varrella. Kasvuvauhti on noin 10–15 % vuosittain. Jukka näkee kasvun kehittyvän samaan tahtiin jatkossakin ja tekee kovasti töitä sen eteen, että OIT organisaationa on valmis huolehtimaan kaikista nykyisistä ja uusista asiakkaistaan yhtä hyvin.

– Haluamme kasvattaa toimintaamme lähtökohtaisesti orgaanisesti. Yrityskaupat ovat mahdollisia, jos ne palvelevat järkevää kasvua tai yrityksen palvelutason kehittämistä. Oulussa tulevat rajat jossain vaiheessa vastaan ja uskonkin meidän tulevaisuudessa laajentavan toimintaamme lähiympäristöön. Haluamme pitää päätöksenteon paikallisena ja toimia joustavammin kuin esimerkiksi suuret valtakunnalliset ketjut.

Isännöinnin Ykkönen 2018 on julkaistu

12.2.2018

Tämän vuoden Isännöinnin Ykkönen on julkaistu. Lehti on luettavissa nyt myös e-julkaisuna kotisivujemme kautta. Tämän vuoden lehden teemana on uudenajan oululainen isännöinti, mikä meille tarkoittaa digitaalisuuden hyödyntämistä isännöinnissä ja asiakaspalevelussa.

Digitaalisuus muokkaa yhteiskuntaamme ja muuttaa palveluntarjoajien kuten meidän isännöitsijöiden toimintaa. Me OIT:lla näemme digitaalisuuden mahdollisuutena parantaa asiakaspalveluamme ja toimintatapojamme. Hoidamme nykyään esimerkiksi tilintarkastukset sähköisen arkiston avulla, mikä lisää sekä tehokkuutta että avoimuutta. Nyt taloyhtiön hallituksen jäsenet saavat kaiken tarvitsemansa tiedon taloyhtiösivujen kautta reaaliaikaisesti. Olemme myös mukana kehittämässä kohtuuhintaista taloyhtiöiden huoltokirjasovellusta, jonka tavoitteena on parantaa taloyhtiöiden huoltoa. Voit lukea tästä lisää lehden sivulta 23.

Samalla kun kehitämme palvelutarjontamme digitaalisuutta, kehitämme myös liiketoimintaamme. Asiakasmäärämme kasvaa hyvää vauhtia, kun yhä useammat taloyhtiöt haluavat siirtyä uudenajan oululaisen isännöinnin pariin. Olemme myös kasvattaneet liiketoimintaamme ostamalla IsännöintiFocuksen liiketoiminnan. Voit lukea tästä lisää lehden sivulta 19.

Vaikka digitaalisuus on meille arkipäivää, emme olisi tässä ilman osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Henkilökuntamme hyvinvointi on meille elinehtomme, siksi panostamme muun muassa koulutukseen ja toimistomme viihtyvyyteen. Viime vuonna meillä oli ilo toivottaa tervetulleeksi uudeksi isännöitsijäksi Terhi Jokinen, ja tänä vuonna joukkoomme liittyy ainakin yksi uusi isännöitsijä. Jos et ole vielä ehtinyt tapaamaan Terhiä, löydät hänen esittelynsä lehden sivulta 17. On hienoa tehdä töitä tämän ahkeran, osaavan ja energisen tiimin kanssa uusista Limingantullin toimitiloistamme käsin.

Miellyttäviä lukuhetkiä toivottaen,

Mauri Niemelä

 

OIT osti IsännöintiFocus Oy:n liiketoiminnan 

15.12.2017

Lehdistötiedote

Oulun Isännöitsijätoimisto Oy jatkaa kasvuaan ostamalla Isännöintifocus Oy:n liiketoiminnan

Oulun Isännöitsijätoimisto Oy on ostanut oululaisen IsännöintiFocus Oy:n liiketoiminnan. IsännöintiFocuksen liiketoiminta ja asiakkaat ovat siirtyneet OIT Isännöinnin hoidettavaksi 13.12.2017 alkaen.

OIT Isännöinti on hoitanut Oulun talousalueen taloyhtiöiden isännöintiä jo 36 vuoden ajan. Tällä hetkellä, OIT isännöi noin 150 kiinteistöä 11 isännöitsijän voimin. Yrityksen liikevaihto on 1,1 miljoonaa euroa.

”Isännöintiala elää voimakasta digitalisoitumisen aikaa. Toimialana isännöinti on kovin perinteinen, mutta sähköiset palvelut lisääntyvät nuorempien sukupolvien tullessa taloyhtiöiden päättäjiksi ja osakkaiksi. He osaavat vaatia ja käyttää sähköisiä palveluita. Siksi meidän pitää pysyä kehityksen mukana ja tarjota sekä uusia digitaalisia palveluita että perinteisempiä asioiden hoitomahdollisuuksia. Tämä tuo haasteita toimialalle, mutta me näemme sen mahdollisuutena kehittää monipuolista palveluntarjontaamme ja yritystoimintaamme”, OIT Isännöinnin toimitusjohtaja Mauri Niemelä kertoo.

OIT Isännöinnin asiakkailla on käytettävänään taloyhtiökohtaiset kotisivut, joiden kautta asukkaat löytävät reaaliajassa kaikki asumiseen tarvittavan informaation sekä tiedotteet. Hallituksen jäsenet näkevät kirjanpidon ja laskut heidän omasta osiostaan taloyhtiösivulla. Kaikki tarvittavat piirustukset, suunnitelmat, projektiasiakirjat, sopimukset ja pöytäkirjat on myös helppo jakaa taloyhtiösivulla kaikille asianosaisille.

”OIT Isännöinti oli meille luonteva valinta miettiessämme IsännöintiFocuksen liiketoiminnan kehittämistä. Heidän käsissään asiakkaamme saavat nykyaikaista ja aktiivista palvelua, jonka avulla taloyhtiöt voivat kasvattaa kiinteistöjensä arvoa ja siirtyä uudenajan isännöinnin pariin”, IsännöintiFocuksen toimitusjohtaja ja isännöitsijä Anitta Pellikka kommentoi.

Onnea Makkarakaupan lahjakorttien voittajille!

Kiitos kaikille avoimien ovien palautelomakkeen täyttäjille! Saimme paljon hyödyllistä palautetta, jonka tulemme ottamaan huomioon toimintaamme kehittäessä.

Lupasimme arpoa kaksi Makkaraukaupan 50 euron arvoista lahjakorttia vastaajien kesken. Arvonta on nyt suoritettu ja onnelliset voittajat ovat:

  • Raili Hanhela
  • Lahja Manninen

Paljon onnea voittajille! Olemme teihin pian yhteydessä.

Oletko etsimämme uudenajan aktiivinen isännöitsijä?

29.11.2017

Onko isännöinti intohimosi?

Etsimme nyt uutta isännöitsijää vahvistamaan tiimiämme. Olemme uudenajan oululainen isännöitsijätoimisto. Meille digi ja sähköiset palvelut ovat jokapäiväistä arkea ja siksi isännöitsijöidemmekin tulee uskaltaa hyödyntää niitä kanavia ja työkaluja, joita asiakkaamme ovat tottuneet käyttämään.

Meille asiakaspalvelu on isännöinnin tärkein tehtävä. Sen vuoksi etsimällämme uudella isännöitsijällä tulee olla positiivinen asiakaspalveluasenne ja hyvät neuvottelutaidot. Sinulla pysyy myös useat langat käsissä ja pystyt työskentelemään hyvin paineenkin alla. Olet itsenäinen, ennakoiva ja oma-aloitteinen tiimipelaaja.

Meille kutsumus alalle painaa vaakakupissa enemmän kuin pelkkä kokemus tai koulutus. Voit olla joko oman alasi asiantuntija, joka tuntee kutsumusta kiinteistöalalle tai olet jo ehtinyt hankkimaan kannuksesi isännöitsijänä ja etsit nyt uusia haasteita. Perehdytämme sinut tehtäviisi ja toimintatapoihimme sekä tarjoamme koulutusta tarpeen mukaan.

Jos tunnistit itsesi tästä ja haluat olla mukana vahvasti kasvavassa sekä toimialaa muokkaavassa yrityksessä, niin laita hakemuksesi CV:n ja palkkatoivomuksen kera osoitteeseen rekry@oit.fi 18.12.2017 mennessä.

Avoimet ovet 30.11.2017 klo 9-15

20.11.2017

Tervetuloa tutustumaan uusiin toimitiloihimme Limingantullissa Alasintie 10 B torstaina 30.11. klo 9-15. Tarjoamme kakkukahvit sekä mahdollisuuden tutustua tapaamme tehdä uudenajan oululaista isännöintiä.

Päivän aikana voit tavata isännöitsijöitämme ja tutustua muuhun henkilökuntaamme sekä kertoa toiveitasi siitä, miten taloyhtiötäsi tulisi hoitaa. Tarjoamme myös opastusta käyttämiimme isännöinnin sähköisiin palveluihin, jos ne tai taloyhtiösi kotisivut eivät ole sinulle vielä tuttuja.

Jos et ole vielä asiakkaamme ja mietit isännöitsijän vaihtamista, tule ihmeessä käymään ja katsomaan, kuinka voimme tuoda taloyhtiösi isännöinnin nykyaikaan.

Isännöinti on myös suhdetoimintaa, ei vain digiä

4.10.2017

Digitaalisuus on puhuttanut viime aikoina toimialaamme. Isännöintiliiton Isännöintipäivien teemana tänä vuonna oli digitaalisuus ja sunnuntain 17.9.2017 Kalevassa Isännöintiliiton Marjut Joensuu kirjoitti siitä, kuinka seniorit ovat jo netissä, mutta taloyhtiöt ovat sinne vasta matkalle. Onko toimialamme herännyt vasta nyt digitaalisuuteen ja unohdammeko viestinnän murroksessa sen tärkeimmän eli isännöinnin?

Meillä OIT:lla digitaalisuus on ollut arkipäivää jo pitkään. Tarjoamme asiakkaillemme mahdollisuuden asioida kanssamme joko netissä, kasvotusten tai puhelimitse. Myös Joensuun kaipaamat taloyhtiösivut ovat meillä olleet käytössä jo vuosia. Jokaisella isännöimällämme taloyhtiöllä on omat taloyhtiösivut, jotka löytyvät kätevästi kotisivujemme kautta. Taloyhtiösivuilta asukkaat löytävät helposti ja reaaliajassa kaikki asumiseen tarvittavan informaation sekä tiedotteet. Hallituksen jäsenet näkevät kirjanpidon ja laskut heidän omasta osiostaan taloyhtiösivulla. Kaikki tarvittavat piirustukset, suunnitelmat, projektiasiakirjat, sopimukset ja pöytäkirjat on myös helppo jakaa taloyhtiösivulla kaikille asianosaisille.

Meille digitaalisuus on työkalu ei tavoite. Me haluamme tarjota asiakkaillemme uudenajan isännöintipalveluita ja ottaa huomioon heidän tarpeensa ja tapansa kommunikoida. Siksi meiltä saat esimerkiksi kokouskutsun joko tekstiviestinä, sähköpostina tai kirjeenä, ja kokouksetkin voimme pitää vaikka WhatsAppissa. Haluamme myös tuoda isännöintipalvelut kännyköihin, sillä meille puhelin on se loogisin työkalu hoitaa isännöintiä. Piriseehän tuo isännöitsijän puhelin jo muutenkin. Älypuhelimet alkavat olla jo normi ja varsinkin työikäiset ovat tottuneet hoitamaan asiansa pääasiallisesti eri sovellusten ja verkkopalveluiden kautta.

Isännöinnin ja taloyhtiöiden jatkaessa siirtymistä digiaikaan, meistä on tärkeää ettemme unohda peruspalveluamme eli isännöintiä. On hyvä muistaa, että digitaalisuuden tuoma lisäarvo ei ole itse tekniikassa tai tarjotuissa palveluissa vaan niiden avulla rakennetuissa toimintamalleissa ja prosesseissa eli meissä digitaalisten palveluiden ja eri teknologioiden käyttäjissä – isännöitsijöissä, asukkaissa ja osakkaissa. Isännöinti on suhdetoimintaa, muistetaan hoitaa sitä myös digikanavissa.

Muutamme – uusi osoitteemme

13.9.2017

Hyvät asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme, muutamme syyskuun lopussa uusin toimitiloihin Limingantullissa.

Uusi osoitteemme on Alasintie 10, 90400 Oulu ja sisäänkäynti B. Laittakaahan uusi osoite talteen!

 

Kirjanpitäjän kesäterveisiä

23.8.2017

Kesä alkaa lähenemään loppuaan – ainakin yöt alkavat olla jo melko viileitä ja aamukosteutta on maassa harva se aamu.

Kesä meni tänä vuonna tavallistakin nopeammin. Ensin se antoi odotuttaa itseään oikein pidemmän kaavan mukaan. Räntää satoi vielä kesäkuussakin. Senkään jälkeenkään ei mitään pitkää kuumaa hellejaksoa tullut eli ei ole tarvinnut tänä kesänä tuuletinta kaapista esille ottaa laisinkaan mutta kiva kesä oli siltikin. Toukokuussa kävin hieman jo etukäteen Kreetalla luitani lämmittelemässä ja varpaitani lilluttelemassa Välimeressä. Kesäkuussa meillä oli työpaikan virkistäytymispäivä Hailuodossa ja se oli kyllä niin hieno päivä, että voi sanoa virkistäytymispäivän todellakin tehneen tehtävänsä.

Lomalle lähdettiin kukin vuorollaan ja moneen otteeseen oli lomapullaa toimistolla kahvitauoilla tarjolla. Itsellänikin oli kesäloma heinäkuussa ja vaikka se mennä vilahti ohi todella nopeasti, niin näin jälkeenpäin ajateltuna melko paljon siinä kolmen viikon aikana kuitenkin ennätti tapahtua. Loma olisi varmaan tuntunut pidemmältä, jos olisin vaan ollut kotosalla mutta kun tämä meidän isänmaamme Suomi on pitkä maa ja pitää ennättää käydä sekä etelässä että pohjoisessa, niin eihän sitä kotona ennättänyt kuin pari päivää viettämään. Mukavia oli reissut ja mukava oli välillä mökilläkin käydä puuhastelemassa ja se kesän merkki kuitenkin täyttyi, että pitkähihaisia vaatteita ei tarvinnut kaapista esille loman aikana ottaa.

Nyt jo melko pitkän työhistoriani aikana olen aiemmin enimmäkseen työskennellyt suurissa firmoissa ja olen aina ollut sitä mieltä, että olen ns. suurten firmojen työntekijä enkä muunlaista työpaikkaa osannut itselleni ajatellakaan. Voisi kuitenkin ehkä sanoa, että silloin en vielä tiennyt paremmasta. Miten mukavaa onkaan työskennellä työpaikassa, missä työntekijät tuntee toisensa.Nytkin, kun loma läheni loppuaan, ei loman loppuminen ahdistanut lainkaan. Loma oli ollut tarpeeksi pitkä ja rentouttava, että sen aikana oli päässyt irtaantumaan työkuvioista ja sen jälkeen töihin ja arkirutiineihin palaaminen tuntui ihan mukavalta. Päivät täällä töissä kuluu tosi nopeaan mielenkiintoisten työtehtävien parissa ja onhan vielä kesää jäljellä – voi nauttia lämpimistä kesäilloista ja viikonlopuista.

Nyt jo suurin osa lomalaisista on palannut lomilta takaisin töihin ja syksy tekee tuloaan. Meillä syksyyn lisämaustetta tuo syyskuun puolivälissä tapahtuva muuttomme Limingantulliin Alasintielle aivan uusiin, meille suunniteltuihin tiloihin. Paljon on jo pakattu ja ns. ”siivottu nurkkia”, jotta muutto saadaan sujumaan mahdollisimman sutjakkaasti. Loppuvuodesta alkaakin meillä kirjanpito-osastolla jo valmistautuminen jälleen tilinpäätösvaiheeseen. Olen nyt vuoden ollut täällä kirjanpito-osastolla eli nyt jo tiedän, millainen rutistus se tuo tilinpäätösten ja veroilmoitusten teko tulee täällä olemaan.

Iloisin mielin kohti tulevaa syksyä ja talvea ja jälleen kohta odotellaan jo uutta kesää saapuvaksi.

Helena

 

Uusia nimityksiä – Terhi Jokinen vahvistaa isännöitsijä-tiimiämme

16.8.2017

Toimisto- ja isännöitsijätiimeissämme on kevään ja kesän aikana tapahtunut muutoksia.

Terhi Jokinen vahvistaa isännöitsijä-tiimiämme

Huhtikuussa työnsä aloittanut Terhi Jokinen vahvistaa OIT Isännöinnin isännöitsijä-tiimiä. Terhi on tuore IAT-tutkinnon suorittanut isännöitsijä ja hänellä on yhdeksän vuoden kokemus liiketilojen teknisestä isännöinnistä aikaisemmasta työstänsä. Työnsä aikana Terhi on ollut myös mukana taloyhtiöiden hallituksessa, mistä kiinnostus isännöintiin syntyi. ”Suoritin isännöinnin verkkokoulutuksen hoitovapaallani ja työharjoitteluni jälkeen hain OIT:lle töihin. Aikaisempi kokemukseni rakennuttamistehtävistä, projektityöskentelystä ja rakennusalalta on antanut minulle hyvät lähtökohdat isännöitsijän työhön”, Terhi kommentoi.

”Tässä työssä ei ole yhtään samanlaista päivää, mikä tekee isännöitsijän työstä hyvin antoisaa. Kukaan ei luo sinulle aikataulua tai mallia siihen miten teet työsi. Pidän siitä, että isännöitsijän työ on itseohjautuvaa ja vastuu oman työsi onnistumisesta on täysin sinulla itselläsi. Nautin myös ihmiskontakteista, joita tässä työssä on paljon. Isännöinti on pitkälti ihmissuhteiden hoitamista”, Terhi kommentoi isännöinnin parhaimmista puolista.

Terhi on suhteellisen tuore oululainen. Hän kasvoi Jyväskylän kupeessa Muuramessa ja lähti lukion jälkeen maailmalle. Terhillä on maisemasuunnitteluhortonomin tutkinto ja hän teki hortonomin töitä Tanskassa ennen kuin muutti pääkaupunkiseudulle, missä hän asui viimeiset parikymmentä vuotta. Ouluun Terhi muutti kolme vuotta sitten. Terhi asuu miehensä ja 3-vuotiaan tyttärensä kanssa omien sanojensa mukaan tyypillisessä 70-luvun rivitalossa. OIT Isännöintiin hän tutustui oman asuntoyhtiönsä kautta, sillä OIT isännöi heidän asuttamaansa rivitaloa. Terhi on jo oululaistunut sen verran, että pyöräilyreitit, Nallikari, Ainolan puisto, Koiteli ja Hietasaari, ovat tulleet tutuiksi. Terhin intohimo on metsä, marjat ja luonto, joita hän harrasta aina kun on aikaa. Hän suunnittele myös melomisen aloittamista uudestaan.

”Kaikki OIT:lla ja asiakasyhtiössä ovat ottaneet minut hyvin vastaan. Minusta on tuntunut alusta lähtien siltä, että kaikki palaset vain loksahtivat paikalleen”, Terhi kommentoi uutta työpaikkaansa.

Maarit vakinaistettiin ja Helenalla uusi rooli

Toimistotiimissämme on ollut myös henkilöstömuutoksia. Maarit Mehtälä on vakinaistettu sihteerin toimeen 1.6.2017 alkaen ja Helena Asiala on siirtynyt kirjanpito- ja asiakaspalveluosastolle OIT Vuokranvälityksen myynnin jälkeen. Helena tekee myös sihteerin töitä kirjanpidon ja asiakaspalvelutehtävien lisäksi.

 

Isännöitsijä-yrittäjä lomailee

1.8.2017

Jokainen työntekijä ja yrittäjä on lomansa ansainnut. Isännöitsijän työssä loma tuntuu myös ansaitulta, kun kevään kokoukset ja korjausasiat on saatu vietyä finaaliin. On helpottavaa jäädä lomalle.

Onko sitten loma lomaa, kun asioita on paljon vireillä? Kyllä se on. Olen saanut olla vapaalla ja halutessani nukkua pitkään. Olen saanut olla perheen kanssa ja auttaa sukulaisia mökkien ja kotien korjaustöissä. Mökin hirsiliiterikin on kasaamista vaille valmis. Olen ollut toista viikkoa perheen kanssa asuntovaunulla liikenteessä. Tavannut ystäviä, käynyt heidän kanssaan kesän tapahtumissa, torilla kahvilla, syömässä päivällä ja illalla. Olen pyöräillyt, käynyt hierojalla ja juonut aamukahvin ulkosalla. Olen myös saanut muistutuksia töistä. Syksyllä alkavaan linjasaneeraukseen olen käyttänyt lomastani useita tunteja yhdessä sijaiseni kanssa. Pöytäkirja-asioita, tiedotteita, sopimuksia, rahoitusta ja neuvotteluja. Lisäksi tapasin asuntoyhtiön puheenjohtajan kaupungilla sattumalta ja keskustelimme tulevasta hankkeesta. Olen lomalla käynyt toimistolla allekirjoittamassa asiakirjoja ja niitä on käytetty myös kotonani allekirjoitettavina. Työntekijät haluavat palkkansa kesälläkin, joten ilmoitukset palkansaajalle on pitänyt tehdä myös.

Laskin, että olen tehnyt työtunteja noin kolmen-neljän työpäivän verran. Osan olen tehnyt yöllä, joten niitähän ei lasketa tai ne menevät yrittäjän vapauden piiriin, mutta kaiken kaikkiaan olen viettänyt hyvän loman. Olen meinannut uupua äkillisen ruumiillisen rasituksen vuoksi, mutta pääni on silloinkin levännyt. Haastavissa työasioissa on tuntunut hyvältä, kun sijaiseni on oppinut ja hoitanut asioita puolestani todella hyvin. Olen myös saanut väliaikaraportteja työpaikalta: ”Ilmapiiri on hyvä, kiirettä on, mutta olemme selvinneet hyvin, sijaisuudet hoituvat, ihmiset ovat iloisesti töissä, sairauksia ei ole ollut, kesätyötekijät ovat suoriutunut mainiosti töistään, uusia sopimuksia on syntynyt lomani aikana.” Nämä asiat helpottavat ja parantavat lomafiilistä.

Loma lähestyy loppuaan. Jos olen ihan rehellinen, se tuntuu hyvältä – kyllähän tästä jo joutaa töihin. Olen saanut paljon aikaan lomalla, mutta olen saanut olla vapaalla ja viettää aikaa läheisten ihmisten kanssa. Otsanahkani on suoristunut.

Elämä asettuu taas tuttuun rytmiin. Mielelläni päästän nyt muita lomalle ja tuuraan heitä.

Isännöitsijä, yrittäjä Mauri Niemelä

Pölyisen palkitsevaa isännöitsijän arkea

20.6.2017

Toimistossamme on ollut jo kymmenen vuoden ajan tapana käydä tarkistamassa uuden asiakkaan talo kellarista ja alimmasta varastosta ylimpään pisteeseen eli vesikatolle saakka. Teemme tämän siksi, jotta tiedämme mitä kaikkia ominaisuuksia talossa on ja mitä vikoja rakennuksesta saattaa löytyä.

Uutta asiakasta hoitava isännöitsijä lähtee kierrokselle muistivihkon ja kameran kera. Hän myös pyytää mukaan toisen kokeneen isännöitsijän. Tämä kaksikko lähtee kuvaamaan ja tarkistamaan tilat ja rakenteet.

Ensin kuvataan ja tarkastetaan kiinteistö päältä. Kirjatuksi tulevat kiinteistön materiaalit, ominaisuudet, viat ja puutteet. Sen jälkeen siirrytään sisälle, missä tehdään havainnot tiloista ja niiden kunnosta. Onko siivottavaa, maalattavaa, rappukäytävän laatoissa kopoa tai rikkoutuneita laattoja? Mahtaakohan alla olla asbestia? Huomaan, että tarkastamassamme kohteessa ovipumppu oli viallinen, koska ovi kopsahti kantapäille. Edellisen isännöitsijän tiedotteita löytyy yleisistä tiloista ja ne pitää päivittää. Autohallista puuttuu hätäpoistumistie-kyltti. Jäteastiat olivat täynnä. Likaista, siivouskomero hävyttömässä kunnossa, onkohan siivous asiallista? Asukkaiden kynnysmattoja käytävän puolella. Olipahan joku ottanut tavaksi jättää kenkänsä käytävän puolelle. Pitääpä tiedottaa. Sekä ulko- että sisätilat kuvataan, jotta saamme listattua materiaalit ja ohjeet sekä muistamme viat ja korjaustarpeet.

Entäs katto ja ullakko? Hikeä pukkaa, kun avaamme tikkaiden lukot ja katolle menevän luukun. Havaitsemme, että rakentajalla on unohtunut rakentaa asiallinen luukku ullakolle. Sisäkattoa pitää purkaa ja se leviää käytävälle. Onkohan kukaan käynyt katolla aiemmin? Ei ainakaan kovin usein. Akustolevyissä olevista jäljistä päättelemme, että ainakin talonmies on joskus käynyt. Vikalistalle tulee merkintä: ”asiallinen ja määräysten mukainen kulku vesikatolle ja ullakolle tulee tehdä.” Kiikumme yläpohjaan. Kierrämme lampun kanssa ullakkoa. Onneksi villat ovat puhallusvillaa eikä villapaaleja, joita ei ollut muistettu levittää katolle kuten eräässä 80-luvun talossa huomasimme, kun talo tuli meille hoitoon. Tarkastamme kulkusillat koneille ja ilmanvaihtokanavien huoltoluukuille. Ei merkittävää vikaa, mutta joku on joskus horjahtanut katolla. Sen näkee villan painuneista jalan ja miehen kuvista. Kattopollarien ruuvit näkyvät. Mahtavatkohan pollarit olla asianmukaisia?

Menemme katolle. Sormet piessä nousemme. Samalla pikkutakin helma hieman pölyttyy ja on villassa. Se on arkista. Pahemman korkeanpaikankammon omaava isännöitsijä jää kuvaamaan kattoa luukulle. Kierrän katon ja kerron luukulla olevalle kaverille, että kallistus on ok ja piippujen pellitykset näyttävät asiallisilta. Liikuntasauman huopa näyttää olevan lysmyllä. Tarkastan sen ja totean, että huopa ei ole vielä rikkoutunut. Huovasta tehdään merkintä vikalistalle: pitää seurata vuosittain. Huopa on myös tehty liian fiksusti, koska piki ei tule saumasta yhtään yli. Tällöin vaarana on se, että veden padottuessa jääpuikko alkaa menemään saumasta syvemmälle ja työstää itselleen reikää. Seurataan ja tarvittaessa käytämme korjaajaa.

Kattopollarit ovat tässä kohteessa asianmukaiset ja kiristetty oikein. Onneksi, nimittäin lukuisat vesivuodot ovat johtuneet vääristä pollareista, joiden kautta vesivuodot ovat syntyneet ja huoneistoja on kastunut. Seinille ylösnostot on tehty oikein eikä pellityksien kautta mene vesi. Jos sadevesi pääsee pellin taakse ja kattohuopa sattuu olemaan irti seinästä, kerääntyy vesi suoraan villatilaan ja sieltä alakerran asunnon kattoon.

Kierroksemme alkaa olla lopuillaan. Kiertäessämme kävimme läpi kymmenet eri yksityiskohdat. Mietimme ja listasimme mitä vikatilanteita näimme, mistä ne voivat johtua ja miten niitä voi korjata ja kuinka tehtyjä ratkaisuja voidaan parantaa.

Tämän kierroksen jälkeen tunnemme uuden asiakkaamme talon ja sen ominaisuudet tarkkaan. Kierroksen jälkeen teemme havainnoistamme kuvallisen vikoja ja ominaisuuksia korostavan raportin taloyhtiön hallitukselle. Heidän kanssa sovimme akuuttien vikojen tarpeellisista korjauksista. Lisäämme muut korjaukset kunnossapitotarveselvitykseen ja alamme hoitaa taloa. Raportin teon yhteydessä taloyhtiöstä vastaava isännöitsijä laittaa kuvat serverillemme talteen ja nimeää ne kohteen mukaisesti. Tulotarkastuksen jälkeen palaamme vielä kymmeniä kertoja kuviin kokouksissamme ja työpöytiemme ääressä. Kuvista saa mahtavan katsauksen kiinteistön julkisivuihin, tiloihin ja ominaisuuksiin.

Tällaista, arkista ja joskus vähän pölyistäkin työtä, mutta niin palkitsevaa isännöitsijän arki on. Monesti hallituksen jäsenet eivät ole tietoisia kaikista tiloista, vioista tai ominaisuuksista ja raporttimme saattaa sisältää heille yllätyksiä. Se paras palkinto tälle pölyiselle työlle on kuulla, kun asiakas toteaa: ”Onneksi ymmärsimme vaihtaa isännöitsijän. Jo nyt olette säästäneet vuoden isännöintipalkkion verran, kun tuo vahinko saatiin estettyä.”

Jukka Niemelästä AIT-isännöitsijä

15.5.2017

Jukka Niemelä on tuorein AIT-tutkinnon suorittaneista isännöitsijöistä OIT Isännöinnissä. Johtavan ammatti-isännöitsijän (AIT) tutkintoa ei Oulussa ole suorittanut kuin kymmenkunta isännöitsijää, joista kaksi on OIT:lla töissä.

”Suosittelen kaikkia isännöitsijätoimiston vaihtamista miettiviä taloyhtiötä valitsemaan toimiston, mistä löytyy AIT-osaamista. Tämä siksi, että AIT-koulutus auttaa isännöitsijää näkemään, ymmärtämään ja hyödyntämään laaja-alaisemmin esimerkiksi lainsäädäntöä”, Jukka Niemelä kommentoi.

AIT-koulutus vahvistaa isännöitsijän valmiuksia toimia vaativissa ja alati muuttuvissa isännöintitehtävissä. Se myös kehittää isännöitsijän yhteistyö- ja johtamistaitoja sekä ohjaa isännöitsijää kehittämään omia työskentelytapojaan.

”Halusin lähteä tekemään AIT-tutkintoa kuultuani kuinka hyviä kouluttajat ovat ja mikä heidän tiedon taso on. Ja voin nyt tyytyväisenä sanoa, että AIT-koulutus antoi minulle paljon hyödyllisiä työkaluja. Sain runsaan määrän uutta tietoa ja näkemystä pohtiessamme asioita eri kulmilta ja tutustuessamme erilaisiin esimerkkitapauksiin. Opiskelijoita oli eri puolilta maata ja erilaisilla isännöitsijätaustoilla. Koulutuksen ehdottomasti parhainta antia oli verkostoituminen, kokemusten jakaminen sekä käymämme keskustelut, jotka toivat uutta näkemystä tuttuunkin juttuun”, Jukka jatkaa.

Kaksivuotisen koulutuksen järjestää Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy. Koulutusta järjestetään Helsingissä ja Turussa. OIT Isännöinti panostaa henkilökuntansa ammattitaitoon ja sen ylläpitämiseen mahdollistamalle kaikille halukkaille opiskelun työnohessa.

Tilinpäätöksiä, kokouksia ja halonhakkuuta

4.3.2017

Jätin eilen työpaikkani klo 14 ja lähdin talvilomalle. Takana on viikkojen kova rutistus tilinpäätösten ja kokousten parissa.

Tilinpäätökset työllistävät isännöitsijää pääasiallisesti vain muotoseikkojen, määräaikojen sekä kokousten osalta. Kaikki tilinpäätöksiin liittyvät asiat tulee kuitenkin käsitellä ja hoitaa sekä noudattaa määräaikoja. Samoihin kokouksiin valmistellaan linjasaneerauksia, julkisivukorjauksia, vesikattojen uusintoja, parvekkeiden purkua ja uusien suunnittelua, taloudellisia loppuselvityksiä viime vuoden korjauksista, hankeselvityksiä jne. Luonnollisesti samaan aikaan osakkaat tekevät huoneistoremontteja ja kauppoja asunnoistaan, sattuu vesivahinkoja, ilmenee kosteusvaurioita ja meneepä tietysti talvella puhki muutama lämpövaihdinkin. Kaikki tämä saa aikaan sen, että näin alkuvuodesta työtä ja tapahtumia riittää. Kuitenkin minun ja meidän jokaisen isännöitsijän tulee paneutua jokaiseen kokoukseen ja korjaushankkeeseen joka kerta täydellisesti. En voi mennä kokoukseen puolittain valmistautuneena tai puolihuolimattomasti.

Viime viikolla teimme myös päätöksen uudesta isännöitsijästä. Tervetuloa Terhi Jokinen reippaaseen porukkaamme! Nautimme kun toimistopäällikkömme kanssa haastattelimme uusia työnhakijoita. Oli hieno löytää aktiivinen, motivoitunut, sosiaalinen, yhteistyötä edistävä ja oikealla asenteella toimiva ammattilainen.  Vanha viisaus on totta – jos asenne on kohdallaan ja työmotivaatio on hyvä, työtehtävät kyllä oppii. Näin minua opasti kokenut yrittäjä noin 15 vuotta sitten Toimitusjohtajakoulussa.

Olin jo kuukauden ajan suunnitellut tätä viikonvaihdetta. Halusin päästä mökille, jotta saan rasittaa ruumistani. Isännöitsijän työ rasittaa enemmän päätä ja vie henkisiä voimavaroja. Tein lumityöt, lämmitin mökkiä ja saunaa sekä tein avannon. Nautin jokaisesta hetkestä. Kenellekään ei tarvinnut puhua mitään. Ei tarvinnut perustella, miksi pitää tehdä avanto ja onko muita vaihtoehtoja. Ei tullut vastaväitteitä eikä lykkäysesityksiä tähän hankkeeseen. Päivä oli jo pimennyt, kun palasin mökkiin. Tarkistin sähköpostit ja työviestit. Projektinjohtaja oli saanut yhteenvedon asbestikartoitusten tarjouksista valmiiksi. Tarkistin sen ja valmistelin yhteenvedon lähettämistä hallituksen jäsenille päätettäväksi ja tilattavaksi. Myös muutama muu sähköposti oli käytävä läpi, jotta hommat etenevät sovitussa aikataulussa ja suunnitelmien mukaisesti.

Olen nyt lomalla. Osa teistä osakkaistakin on lomalla. Loman jälkeen tapaamme yhtiökokouksissa, joita kutsuin viime viikolla kasaan. Tavataan siis parin viikon päästä!  Vai tavataanko me? Hallitukset tekevät paljon työtä, jotta teidän osakkaiden olisi helppo käsitellä ne asiat, joita isännöitsijä ja hallitus ovat valmistelleet. Joskus osakkaita tulee paljon. Silloin tuntuu hyvältä. Joskus osakkaita tulee vain kourallinen tai muutama. Silloin tuntuu pahalta. Olemme opetelleet hyväksymään myös tämän asian. Jos osakkaita ei tule kokoukseen, tulkitsemme sen niin, että he ovat he tyytyväisiä isännöitsijän ja hallituksen tekemään työhön ja antavat sille täyden tuen. Jos näin ei olekaan, niin silloin teidän osakkaiden täytyy tulla kertomaan se meille.

Aurinko paistaa järvelle. Luonto on rauhallinen. Istun ikkunan ääressä, kirjoitan ja katselen pihalle. Juon vielä kahvit. Pistän toppatakin päälle. Otan katkaisusirkkelin esille. Pistän sahan käyntiin ja nautin. Tunnen taas eläväni. Minä entinen maalaispoika, joka kasvoi nauttimaan ruumiillisesta työstä, olen oppinut nauttimaan myös isännöitsijän työstä. Siinä ei ruumis ensimmäisenä rasitu, mutta saan käyttää päätäni ja muita ominaisuuksiani. Isännöitsijän työtä olen tehnyt jo 35 vuotta. Edelleen on mukava lähteä töihin ja palvella teitä asukkaita ja osakkaita sekä nauttia työntekijöiden hyvistä saavutuksista, hyvästä ja aktiivisesta työilmapiiristä.

Nauttikaa talvesta ja auringon valon lisääntymisestä. Minäkin nautin ja alan tehdä takkapuita.

Pikkuviitajärven mökillä lauantaiaamuna klo 8.33.

Mauri Niemelä

OIT-Vuokravälitys on myyty

8.12.2016

OIT-Vuokravälityksen liiketoiminta on myyty Kiinteistömaailma Limingantullille 30.9.2016. Lokakuun alusta lähtien keskitymme isännöintipalveluihin onnellisemman taloyhtiö elämän edistäjänä. Kiitämme OIT-Vuokravälityksen asiakkaita yhteistyöstä. Uskomme teidän olevan hyvissä käsissä kokeneen kiinteistöalan asiantuntijan kanssa.

Vuokra-asioissa Kiinteistömaailma Limingantullissa auttavat Janne Rauhala ja Anu Lainio. Heille voi laittaa sähköpostia osoitteeseen vuokra.oulu@kiinteistömaailma.fi. Lisätietoja ja sähköinen asiointi: www.vuokraoulu.fi

Kiinteistön tekninen kunto vaikuttaa huoneiston myyntihintaan

25.11.2016

Olemme eläneet pitkän ajanjakson taloudellisen matalasuhdanteen aikaa, mikä on ollut hyvä taloyhtiöiden kannalta, sillä matalat korot ovat pienentäneet remonttien aiheuttamaan maksurasitusta. Pitkään on ollut myös niin ettei kiinteistön tekninen kunto ole vaikuttanut asunnon myyntihintaan, jos huoneisto on ollut hyvässä kunnossa.

Enää ei ole näin. Jokainen asunnosta oikeasti kiinnostunut ostajaehdokas haluaa selvittää myös kiinteistön teknisen kunnon. Mitä on jo korjattu, mitä remontteja on tulossa, mitä ne maksavat ja millä aikataululla korjauksiin ryhdytään. Ostajat myös haluavat tietää miksi tarpeellisia remontteja ei ole tehty ja onko hallitus korjausten lykkääntymisen takana.

Isännöitsijänä haluamme tuoda avoimesti esille tehdyt peruskorjaukset ja kertoa rehellisesti korjaustarpeista. Laki vaatii tuomaan esille viiden vuoden sisällä tulevat korjaushankkeet, laki ei kiellä kertomasta enemmän. Suosittelemme aina taloyhtiötä miettimään pidemmän aikajakson korjaustarpeita ja niistä avoimesti viestimistä osakkaille sekä potentiaalisille ostajaehdokkaille. Isännöitsijänä voimme auttaa näiden suunnitelmien ja laskelmien tekemisessä.

Olipa sitten matala- tai korkeasuhdanne, selvää on se, että kiinteistöjä pitää korjata. Jos korjaukset kasaantuvat tai niitä lykätään, tekemättömien korjauksien taakka kasaantuu tuleville vuosille ja tuleville omistajille. Ja kun korjaukset kasaantuvat, niiden maksurasitekin kasvaa. Usein myyntitilanteessa taloyhtiön tekemätön remontti vaikuttaa myyntihintaan enemmän kuin huoneistoon tehdyn myyntiremontin rahoitusosuus. Suuret korjaustarpeet pelottavat ostajaehdokkaita, mikä näkyy tehdyissä hintatarjouksissa ja asuntojen pitkittyneissä myyntiajoissa.

Seuraavan kerran kun mietitte taloyhtiönne remonttitarpeita on hyvä muistaa se, että kiinteistön tekninen kunto vaikuttaa suoraan asuntojen hintaan, haluttavuuteen ja kaupan syntymiseen.

Hyvää ja rauhallista adventin aikaa teille kaikille.

OIT- Isännöinti, Mauri Niemelä, toimitusjohtaja, isännöitsijä AIT

Sakari vaihtoi alaa isännöitsijäksi

19.8.2016

OIT Isännöinnin asiakkaita palveli kesän aikana uusi kasvo Sakari Kela. Hän tuli toimistoomme työkokeiluun tavoitteenaan löytää uusi ammatti kiinteistöalalta. Insinööritaustaista miestä, joka oli jo vuosia toiminut taloyhtiönsä hallituksen puheenjohtajana, isännöitsijän tehtävät kiinnostivat erityisesti taloihin liittyvän tekniikan kannalta.

Työrupeama avasi silmiä näkemään hieman laajemman toimenkuvan:

– Olin hallituksen puheenjohtajana luonnollisesti tehnyt yhteistyötä isännöitsijän kanssa, mutta näkökulmani oli melko kapea. Kun joskus lähetin mielestäni selvästä asiasta sähköpostia, niin en tullut huomioineeksi siihen liittyviä selvitettäviä asioita ja ihmettelin vastauksen viipymistä. Isännöitsijän työ on kuitenkin jatkuvaa asiakaspalvelua ja mitä moninaisimpien asioiden hoitamista: lupia, selvityksiä, alihankintoja ja yllättäviäkin käänteitä, jotka muuttavat päivän kulun täysin. Kun tämä vielä kerrotaan parillakymmenellä taloyhtiöllä, niin meidän puheenjohtajamme ainakin odottaa nyt rauhassa sitä sähköpostia, Sakari nauraa.

Insinöörille asiakaspalvelu on uusi aluevaltaus. Sen sijaan erilaiset toimistotyöt ja työmaapalaverit sujuvat jo rutiinilla. Niinpä, kun Sakarille tarjoutui mahdollisuus saada oppisopimuspaikka toisesta isännöintitoimistosta, hän otti sen vastaan.

Toivotamme Sakarille mukavia työvuosia tulevassa ammatissaan!

Avoin viestintä on hyvän asumisen perusta

20.5.2016

Kevät on kiireistä aikaa isännöitsijöillekin: pidetään hallitusten kokouksia, valmistellaan ja valvotaan korjausprojekteja sekä tiedotetaan päätöksistä, ohjeista ja suunnitelmista.

Viime aikoina tehdyistä tiedotteista yksi nousi otsikoihin ja some-keskustelun aiheeksi. Siinä erään taloyhtiön hallitus halusi muistuttaa yhteisen sisäpihan käytöstä ja asukkaiden vastuista tiedotteella. Yhtiön tiloissa oli tehty toistuvasti ilkivaltaa, osin ulkopuolisten toimesta.

Olemme käyneet tiedotteen perusteellisesti läpi ja on todettava, että sinänsä oikea sisältö oli ilmaistu väärillä sanoilla. Otamme vastuun viesteistä, joita lähetämme hallituksen nimissä ja toiveesta, ja olemme pahoillamme tapahtuneesta. Emme koskaan halua loukata ketään pukeutumisen, ihonvärin, kotiseudun, suuntautumisen, uskonnon tai politiikan perusteella.

Isännöintiä hoitavana yrityksenä meitä sitoo vaitiolovelvollisuus, joten emme voi puida taloyhtiön asioita julkisuudessa. Useimpien taloyhtiöiden kokouksissa tulee esille vastaavia asioita, joiden takana on aito huoli. Ihmiset, olivat he sitten vuokralaisia tai osakkeenomistajia, haluavat asua kodeissaan turvallisuutta tuntien. Ympäristöstä ja omaisuudesta halutaan pitää huolta. Taloyhtiöiden järjestyssäännöt on tehty noudatettaviksi, niillä turvataan tasapuoliset lähtökohdat hyvään asumiseen.

Olennainen osa hyvää asumista on avoin, toimiva viestintä. Teemme parhaamme kehittääksemme sitä jatkuvasti.

Mauri Niemelä Kiinteistöliiton hallitukseen

27.4.2016

9.4.2016 Kuopiossa kokoontunut Kiinteistöliiton liittokokous valitsi OIT:n toimitusjohtaja Mauri Niemelän uutena jäsenenä hallitukseensa seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Liiton puheenjohtajana jatkaa rahoitusneuvos Matti Inha.

– Kiinteistöliiton jatkuva panostaminen jäsenistönsä tiedon ja osaamisen lisäämiseen parantaa asunto-omaisuudesta huolehtimisesta valtakunnallisesti. Hallituksessa toimiminen mahdollistaa tämän sanoman siirtämisen myös paikallisen jäsenistön hyväksi. Lämmin kiitos liiton jäsenille heidän luottamuksesta valitessaan minut mukaan hallitukseen, Mauri kommentoi.

Kiinteistöliitto on paikallisten asunto-osakeyhtiöden, kiinteistöosakeyhtiöiden, asuinvuokratalojen omistajien ja vuokranantajien yhteenliittymä ja keskusyhdistys. Liitto koostuu 23 alueellisesta yhdistyksestä sekä valtakunnallisesta toimialajärjestöstä, Suomen Vuokranantajat ry:stä. Kiinteistöliiton jäseniä koulutetaan säännöllisesti muun muassa energiatehokkuudesta, kunnossapitovastuista, korjausrakentamisesta, uudistuvasta talotekniikasta sekä korjaushankkeiden päätöksentekomenettelyistä.

Kodin kaaos vai harmonia?

25.1.2016

Painotuoreessa Isännöinnin ykkönen 2016 -lehdessämme paikallisen Marttapiirin erikoisneuvoja Marja-Leena Pirkola antaa vinkkejä kodin kaaoksen taltuttamiseksi. Miksi tartuimme aiheeseen? Isännöitsijälle tulee turhan usein vastaan tilanteita, joissa asukkaiden siivottomat elämäntavat koituvat omaksi, naapureiden tai taloyhtiön vaaraksi. Tässä blogissa Marja-Leena kertoo, miksi kodin kaaos on vaarallista ja mistä siihen saa apua.

Mitä haittaa epäsiisteydestä on?

– Jos kotona on epäsiistiä, voit huonosti. Et jaksa. Et voi kutsua ystäviä kylään. Et löydä mitään. Et tiedä, mikä on puhdasta ja mikä likaista. Sinua ei huvita olla kotona.

Taloyhtiölle asunnot, joissa on tavaroita röykkiöittäin joka paikassa, ovat paloturvallisuusriski. Tavararöykkiöt kasvattavat asunnon palokuormaa ja palo leviää nopeasti. Voiko siivottomuudesta olla jotain muuta vaaraa?

– Tapaturmien ja loukkaantumisten riski kasvaa. Jos lankeat vaateröykkiöön, voit loukata pääsi siellä tavarapaljouden alla olevaan kovaan esineeseen. Tai nyrjäyttää nilkkasi. Kaupungeissakin siivottomiin asuntoihin voi tulla hiiriä ja muita pieniä tuholaisia, kuten koiperhosia, luteita ja sokeritoukkia. Kun vaatteet ovat epäsiistejä, ryttyisiä ja likaisia, annat itsestäsi huonon vaikutelman ja saatat haistakin pahalta. Siivottomuudesta voi saada astman tai muita terveydellisiä ongelmia.

Milloin siivottomuus on mennyt liian pitkälle?

– Jos et löydä mitään ja kotona on vain käytäviä tavararöykkiöiden keskellä. Tällaisesta tilanteesta harva pääsee yksin eteenpäin, joten tässä kohtaa pitäisi itsellä tai ystävillä hälytyskellojen soida.

Mitä sitten kannatta tehdä?

– Hae apua. Vaikkapa sosiaalitoimesta tai terveyskeskuksesta. Usein näissä tilanteissa on kyse siitä, että silloin on itse vain liian väsynyt, ja jotta pääsee eteenpäin pitää saada järjestys. Sosiaalityöntekijä tulee kotikäynnille ja määrittää avuntarpeen ja auttaa eteenpäin. Me Marttaneuvojat tulemme usein tässä kohtaa avuksi.

Miten kaaos taltutetaan?

– Me tapaamme perheen yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. Ensinnäkin käydään yhdessä keskustelu, jolloin toivottavasti koko perhe on kotona. Me Martat lähestymme ihmisiä aina kunnioittavasti ja lempeästi, ja selvitämme perheen kanssa, mistä tämä kaaos on lähtenyt ja mietitään yhdessä mistä aloitetaan. Katsotaan, mikä siellä kodissa on akuuteinta, erityisesti lasten kannalta. Saatamme aloitella siivousta yhdessä ja samalla sovitaan, mitä tapahtuu ennen seuraavaa tapaamista. Toisella kerralla jatketaan siivousta. Pannaan vaikka vaatteita eri kasoihin. Mitkä on puhtaita, mitkä likaisia? Mitkä ovat pieniä, mitkä edelleen käytössä? Usein löytyy käyttämättömiksi jääneitä vaatteita, joita voi vaikka myydä kirpparilla ja saada vaikka vähän rahaa niistä. Katsotaan jääkaapin tilannetta ja tehdään ruokaa, vaikka joku yksinkertainen keitto. Sitten voidaan syödä yhdessä, jos on sellainen tilanne, ja taas sovitaan seuraavasta kerrasta ja ”kotitehtävistä”. Perheen pitää ihan oikeasti siivota ja järjestää ja pestä, jotta he huomaavat, että siitä tulee hyvä, kun he näkevät sen vaivan. Pienellä potkimisella ihmiset saa yleensä alkuun, siivoamaan ja pesemään, ja siten se löytyy se motivaatio ja innostus. Muutamalla käynnillä apu yleensä löytyy.

Miksi ja miten Martta auttaa?

– Martan mieltä, kun näkee, että voi auttaa ihmisiä. Vieläkin tuntuu täällä rinnassa lämpimältä sen nuoren perheenäidin puolesta, joka sai elämänsä järjestykseen ja kykenee nykyään tekemään töitäkin. Kun sosiaalityöntekijä oli kysynyt häneltä, mitä on tapahtunut, kun hän on saanut kodin pysymään näin hyvässä järjestyksessä, hän oli kertonut, että Martta Marja-Leena kävi täällä neljä kertaa. Me Martat autamme monella tavalla. Käymme sosiaalitoimen kanssa ohjaamassa ja neuvomassa kotona. Järjestämme erilaisia kursseja, joilla opetellaan arjen taitoja. Nettisivuiltamme löytyy vinkkejä, neuvoja ja monenlaista ohjetta. Julkaisemme erilaisia kirjoja ja meiltä voi ostaa vaikkapa Aikuispakkauksen ensimmäiseen omaan kotiin muuttavalle.

Marttaneuvoja Marja-Liisan siivouslistat

21.12.2015

Pohjois-Pohjanmaan Martat ry:n erikoisneuvoja Marja-Leena Pirkola, mitä tarkoittaa vanha sanonta ”järjestys ei pysy tekemällä vaan pitämällä”?

– Kodin saa pysymään siistinä pienillä konsteilla. Siisti koti on mukava paikka kaikille, myös vieraille. Järjestys rupeaa pysymään, kun otat tietyt hommat tietyille päiville tavaksi, kertoo Marja-Leena.

Marja-Leena, mikä on Martan paras jouluvinkki?

– Siivoa komerot, jos aiot viettää joulun siellä.
Marja-Leena laati lukijoillemme siivouslistat, joiden avulla kodin saa pysymään kunnossa ilman jatkuvaa stressiä. Mitä pitää tehdä säännöllisesti, että koti pysyy siistinä?

Joka päivä

– Tuuleta ja sijaa oma vuoteesi
– Lajittele lehdet
– Siivoa tiskipöytä
– Pyyhi huomaamasi tahrat
– Katso, että vessa on siisti
– Lajittele likapyykit omiin koreihinsa
– Laskosta puhtaat pyykit
– Huuhtele suihkuseinät puhtaalla vedellä niin ei tule kalkkisaostumia

Joka viikko

– Imuroi kaikki kangashuonekalut, matot ja lattiat
– Viedään lehdet pois
– Hoidetaan kukat
– Pyyhitään pölyt
– Pyyhitään lattiat teräväkuivaimen päälle laitetulla nihkeällä pyyhkeellä
– Pestään pesuhuone kunnolla: lattiat, lavuaari, pytty, kaakelit
– Vaihdetaan tyynyliinat; lakanat vaihdetaan vähintään kahden viikon välein
– Kaipaavatko liinat vaihtamista? Piristäisikö kukkakimppu siistiä kotia?

Harvemmin

– Pestään ikkunat ja ovet
– Pestään seinät
– Pyyhitään katosta pölyt
– Tuuletetaan tai pestään petivaatteet
– Sauna pestään pari–kolme kertaa vuodessa
– Puhdistetaan hajulukot

Kotona pärjää neljällä pesuaineella

– Etikka. Hapan väkiviinaetikka ehkäisee ja poistaa kalkkisaostumia muun muassa hanojen ja suihkupäiden ympäriltä. Etikka myös kiillottaa. Se soveltuu myös vessanpytyn puhdistamiseen
– Ruokasooda. Valkaisee, puhdistaa ja poistaa epätoivottuja hajuja. Sillä voi puhdistaa termarit ja pinttyneet teekupit, lavuaarit ja kattilat, hellat, hopeat ja karvalankamatot
– Tiskiaine on mieto puhdistusaine, joka liuottaa hyvin rasvaa. Sillä voi siis poistaa rasvaisia tahroja. Käsitiskiaine soveltuu myös ikkunoiden ja saunanpesuun, ja pari tippaa siivousveteen lisättynä poistaa veden pintajännityksen ja estää pisarajäljet.
– Vähän voimakkaampi pesuaine (miedosti hapan) hankalampien kalkkisaostumien poistoon.

Mikä isännöintikuluja nostaa?

20.11.2015

Rakennuslehden (16.9.2015) artikkelissa ”Raju nousu taloyhtiöiden isännöintikuluissa viime vuosina” kerrotaan isännöintikulujen nousseen lähes 50 prosenttia. Artikkelissa tarkastellaan hallintokuluja, joihin kuuluu muitakin kuluja, kuten kirjanpito, asiantuntijapalkkiot sekä pankkikulut, joten pelkästä isännöintikulujen kasvusta ei ole kyse. Tilastokeskuksen tietojen avulla ei isännöintikuluja pystytä erottelemaan muista hallintokuluista.

Vertasimme vastaavalta ajalta eli vuosilta 2009–2014 kahden isännöimämme oululaisen asunto-osakeyhtiön tietoja. 30 huoneiston taloyhtiössä vuodelta 1972 isännöintikulut kasvoivat 19 %. Vuonna 1990 rakennetussa, noin 100 asunnon taloyhtiössä, nousu oli 13 %. Nousut olivat siis maltillisia. Kummassakaan yhtiössä ei ollut tuona ajanjaksona peruskorjaushankkeita.

Vaikka näissä asunto-osakeyhtiöissä isännöintikulut eivät nousseet lähellekään 50 prosenttia, on nousua tapahtunut. Haluamme kertoa nousun syistä ja perustella, miksi isännöinnistä kannattaakin maksaa.

Lisääntynyt työmäärä kasvattaa hallintokuluja

Hallintokulujen kasvu ei johdu isännöitsijöiden suuremmista tulostavoitteista, vaan pääasiassa työmäärästä, joka on kasvanut kolmesta syystä.

Ensinnäkin isännöinnin lakisääteiset tehtävät ovat lisääntyneet. Asunto-osakeyhtiölain uudistus (2010) toi muutosilmoitusten käsittelyn ja lainsäädäntö harmaan talouden torjunnasta (2014) lisätehtäviä rakennushankkeiden seurantaan.

Myös käynnissä oleva korjausrakennusbuumi 1960–80 -lukujen taloyhtiöissä lisää isännöintikuluja. Hankeselvitykset ja suunnitelmat työllistävät isännöitsijää, samoin kuin itse korjaushankkeet.

Kolmanneksi työmäärää lisäävät hyvää palvelua vaativat asiakkaat. Isännöinnin kannalta nämä asiantuntevat ja vaativat asiakkaat ovat parhaita, sillä he kehittävät kiinteistöomaisuuden arvoa, auttavat parantamaan palveluamme ja arvostavat tuloksellista isännöintiä.

Isännöinti vaikuttaa kiinteistöomaisuuden arvoon ja taloyhtiön kustannuksiin

Jos isännöintiä arvioidaan pelkkänä kuluna, jäävät isännöintipalveluiden erot huomiotta. Nimenomaan niitä asunto-osakeyhtiön päättäjien kannattaisi vertailla, jos isännöinnin halutaan tuottavan arvonnousua, asumisviihtyisyyttä, säästöjä, vastuullisuutta ja onnellista taloyhtiöelämää.

Kustannuksia välttääkseen vastuuton isännöitsijä voi pyrkiä lykkäämään korjauksia. Nämä laiminlyönnit huomataan usein vasta aikojen päästä moninkertaisina korjauskustannuksina ja taloyhtiön alentuneena arvona.

Hyvästä isännöinnistä kannattaa siis maksaa. Ammattimaiset isännöitsijät nostavat hallituksen kanssa osakkaiden omaisuuden arvoa. Hyvä isännöitsijä pitää taloyhtiön kulut kurissa, auttaa säästämään energiaa ja varmistaa kilpailukykyiset palvelut. Pitkällä aikajänteellä osakas kyllä huomaa, että ammattilainen ansaitsee palkkansa.

 
Tämä blogi on Mauri Niemelän kirjoittama vastine Rakennuslehden uutisointiin isännöintikulujen noususta.  Vastine on julkaistu Rakennuslehdessä 23.10.2015. Rakennuslehden uutinen löytyy otsikolla ”Raju nousu taloyhtiöiden isännöintikuluissa viime vuonna”, ja se on julkaistu netissä 16.9.2015 ja printtilehdessä 25.9.2015. 

Isännöitsijätoimiston kesä

18.6.2015

OIT isännöinti on siirtynyt kesäaikaan. Meille se ei tarkoita vain loikoilua ja lomailua, sillä kesä on korjaushankkeiden kulta-aikaa. Isännöitsijöillämme onkin nyt kesän aikana hoidettavana lukuisia korjaushankkeita, isoja ja pienempiä. Kaikki ne etenevät hallitusti valvojien, isännöitsijöiden, hallituksen ja urakoitsijoiden yhteistyöllä. Jos sinun taloyhtiössäsi on remontti, muistathan antaa remonttipalautetta!

Koska kesä on myös parasta loma-aikaa, olemme järjestäneet asiat niin,  että jokainen meistä saa viettää vuorollaan ansaittua lomaa. Vaikka lomailemme, kaikki työt tulevat tehdyksi, sillä jokaisella työntekijällä on sijainen. Vaihteemme numerossa 08 4152 5000 vastaa koko kesän ajan arkipäivisin, klo 8–16.

Apunamme on 5 kesätyöntekijää. Kesäkuun alussa työnsä aloittivat neljä opiskelijanuorta. Neljän nuoren voimin paperit järjestyvät arkistoihin, kaupparekisterimuutokset hoituvat, taloushallinnon vertailu- ja taustatiedot tulevat kirjattua ja monet muut tehtävät hoituvat nuoruuden innolla. Nuoria palkkaamalla haluamme kantaa osamme yhteiskuntavastuusta ja antaa nuorille mahdollisuuden oppia työelämää ja saada kokemusta todellisesta työstä. Josko tästä kesätyöpaikasta jäisi näille nuorille miehille ja naisille palkaksi myös kiinnostus isännöitsijän työhön?

Meillä on kesätöissä myös kiinteistösihteeri Satu Mankinen, joka toimii kirjanpitäjän ja kiinteistösihteerin sijaisena ja lomien tuuraajana. Aktiivisen ja iloisen otteen lisäksi Satulla on tuomisinaan tehtävien kannalta erinomainen osaaminen ja koulutus. Hänellä on pitkä kokemus kiinteistöhuollosta, kiinteistösihteerin tehtävistä sekä kopiolaitoksen esimiehen tehtävistä. Satu on suorittanut sekä merkonomin että sihteerin tutkinnot.

Kiinteistösihteerimme Laura Saukon ylioppilasjuhlia juhlittiin keväällä. Laura on kyllä valkolakkinsa ansainnut, sillä opiskelu lähes täyden työpanoksen lisäksi vaatii voimia. Hänellä on silti riittänyt voimavaroja myös oman työnsä kehittämiseen. Lämpimät onnittelut Lauralle koko työyhteisön puolesta!

Vuonna 2013 käynnistämämme OIT Vuokravälitys on laajentunut myös OIT Asuntokaupaksi. Kesäkuun alussa meillä aloitti myyntineuvottelija Marjo Kauhanen. Hänellä on pitkä kokemus yrittäjyydestä ja asiakaspalvelusta. Kiinteistövälityksestä Marjo innostui pari vuotta sitten, ja nyt hän vahvistaa joukkoamme ahkeralla ja iloisella palveluasenteella.

Jotta kesä tuntuisi kesältä, toivomme suotuisampia säitä. Nämä sateet alkavat jo riittää sekä rakentajille, lomailijoille että suomalaisen ruuan tuottajille, maanviljelijöille.

Toivomme kaikille aurinkoista kesää!

Mauri Niemelä
Toimitusjohtaja

Tutkimusta OIT Isännöinnin viestinnän kehittämiseksi

20.2.2014

Isännöitsijä Mauri Niemelän on suorittanut AIT®-tutkinnon, johon kuului tutkielman laatiminen. Niemelä laati tutkielman aiheesta ”Isännöitsijätoimiston viestinnän kehittäminen sekä asiakaslehden merkitys osakkaiden ja asukkaiden opastamisessa.”

Taloyhtiön viestinnän haasteet

Taloyhtiön viestintä on pääasiassa isännöitsijän ja taloyhtiön hallituksen vastuulla. Harvat taloyhtiöt ovat laatineet viestintästrategiaa tai nimenneet viestinnästä vastaavaa henkilöä. Hyväkin viestintästrategia saattaa jäädä suunnitelman asteelle, jos sen toteuttamiseen ei sitouduta. Sopivien viestintävälineiden valinta ja useiden eri viestintävälineiden sujuva käyttö vaativat aikaa ja osaamista.
Taloyhtiöviestinnän puutteet ja vajavaisuus ovatkin olleet jatkuvasti esillä julkisuudessa.

Miten viestintä koetaan?

OIT Isännöinnissä viestintää ja tiedottamista on pidetty isännöitsijätoimiston ydintehtävänä jo pitkään, ja nyt Niemelä tutki, miten OIT Isännöinnin asiakkaat kokevat taloyhtiönsä viestinnän. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä viestintävälineitä asiakkaat arvostavat ja kuinka usein tiedottamista tarvitaan. Tutkimuksessa kartoitettiin myös näkemyksiä asiakaslehdestä.

Tutkimusta varten OIT Isännöinnin asiakasyhtiöiden hallituksen jäsenet ja osa sijoittajaomistajista vastasi kyselyyn. Noin 500 hallitusjäsenen joukossa vastausprosentti oli noin 24% ja sijoittaja-omistajien joukossa noin 12%. Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä ja lisäksi tarjottiin mahdollisuutta vastata kirjallisesti. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!

Sähköposti vai kirje kotiin?

Sähköposti nousi parhaiten toimivaksi viestinnän muodoksi hallituksen jäsenten mielestä. Lähes yhtä hyvät arviot sai paperinen tiedote, joka oli sijoittajien mielestä parhaiten toimiva viestintäväline.
Lyhyestä käyttökokemuksesta huolimatta taloyhtiön kotisivuilta odotetaan paljon.

Tuloksista käy myös ilmi, että taloyhtiöiden hallituksen jäsenet ja sijoittajat toivovat isännöitsijältä opastusta ja koulutusta, muun muassa taloushallinnon ja teknisten asioiden osalta. Vastaajien mielestä koulutustilaisuudet voivat olla yhteisiä useille taloyhtiöille, jolloin syntyy mahdollisuus kokemusten vaihtoon ja vertaistukeen.

Tiedottamisen tiheyden osalta neljännesvuosittain tai tarpeen mukaan tiedottaminen on hallituksen jäsenten toive. Sijoittajien keskuudessa yhtä suuren kannatuksen saivat tiedottaminen neljännesvuosittain tai kahdesti vuodessa.

Kouluarvosana 8

OIT Isännöinnin tiedottamisen määrästä, laadusta ja monipuolisuudesta saama arvosana on yli 8 kaikilla arvioiduilla alueilla niin hallituksen jäseniltä kuin sijoittajilta.

Vastaajat toivat esille myös runsaasti viestintää ja asiakkaan kokemusta parantavia asioita. Esimerkiksi Isännöinnin ykkönen –lehteen ehdotettiin lähes 100 eri aihetta käsiteltäväksi. Juttuaiheiksi ehdotettiin muun muassa taloyhtiön toiminnan ja roolien esittelyä, talousasioita, energia- ja ympäristöteemoja, yhteisöllisyyttä ja remonttiasioita.

Osuvampaa viestintää

Jotta viestintä palvelee asiakkaita ja kiinteistön pitoa mahdollisimman hyvin, Niemelä nostaa esille useita toimia, joiden avulla viestintää voidaan suunnata paremmin ja tehokkaammin. OIT Isännöinnille laaditaan viestintästrategia, jonka linjausten avulla kunkin asiakasyhtiön viestintää on aiempaa helpompi hoitaa aktiivisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Lisäksi henkilöstöä koulutetaan viestintään ja eri viestintävälineiden käyttöön.

Taloyhtiösivujen käyttöä aktivoidaan ja tiedottamiseen luodaan säännöllisyyttä. Asukasviestintää keskitetään sähköpostiin niille asiakkaille, joiden sähköposti on tiedossa ja muille vastaavat viestit lähetetään kirjallisesti kotiosoitteeseen. Tätä viestintää tuetaan ryhmätekstiviesteillä.

OIT Isännöinti ryhtyy järjestämään myös informaatiotilaisuuksia eri teemoista, kuten linjasaneeraukseen tai muihin peruskorjauksiin valmistautuminen tai hankeselvityksen käynnistäminen.

Asiakaslehteä julkaistaan jatkossakin, ja lehdessä käsitellään kyselyssä ehdotettuja juttuaiheita. Seuraava asiakaslehti ilmestyy keväällä 2014.

Yhteistyössä säästettyä energiaa

19.9.2013

Viime vuosina olemme pohtineet isännöitsijöittemme kanssa, mitä teemme energian kustannusten nousun johdosta. Energiakustannukset kohosivat kohoamistaan kahdesta syystä – energian hinnat nousivat ja kulutus kasvoi. Totesimme, että voimme vaikuttaa vain siihen, kuinka paljon energiaa käytetään. Taloyhtiön energiankulutukseen vaikuttaa sekä asukkaiden että kiinteistöhuollon toiminta.

Moni taloyhtiöissä asuva haaskaa energiaa, etenkin siinä kohti, kun laskun loppusumma ei määräydy oman kulutuksen mukaan. Ilman huoneistokohtaista mittausta vedenkulutus nousee 130–150 litraan saakka, ja huikeimmat asukaskohtaiset kulutukset ovat olleet 600 litran luokkaa. Kun käytössä on huoneistokohtaiset vesimittarit, kulutus on noin  100–120 litraa asukasta kohden. Pitkäaikainen tuulettaminen lisää lämmityskustannuksia, samoin kuin falskaavat ikkunatiivisteet, joiden kunnosta huolehtiminen on aina osakkaan vastuulla. Jokainen asukas vaikuttaa toimillaan siihen, kuinka paljon vettä, sähköä ja lämpöä kuluu niin omassa asunnossa kuin koko taloyhtiössä.

Kiinteistöhuolto voi myös omalta osaltaan vaikuttaa taloyhtiön energiankulutukseen. Kuinka pitkään valot palavat käytävässä?  Kuinka usein ja pitkään taloyhtiön saunoja lämmitetään? Onko lämmitys säädetty oikealle tasolle? Lisätäänkö lämmityksen määrää heti kun joku asukkaista valittaa kylmästä? Toimiiko ilmanvaihto oikein? Onko koneellisen ilmastoinnin ja lämmitystolppien käyttöajat määritelty järkevästi todellisen tarpeen mukaan? Seurataanko vedenkulutusta ja reagoidaanko merkittäviin muutoksiin ripeästi?

Loppuvuodesta 2011 päätimme käynnistää energiansäästökampanjan, jonka ensisijaisena tavoitteena on löytää keinoja säästää lämmityskuluissa, mutta myös veden ja sähkön kulutuksessa. Tiedotimme asukkaita kampanjasta ja annoimme energiavinkkejä sekä asukkaille että kiinteistöhuollolle.

Kaikissa kiinteistöissä lähdettiin liikkeelle nykyisillä laitteilla pyrkien vaikuttamaan käyttötottumuksiin aktiivisella tiedottamisella. Kiinteistöhuollot ohjattiin käymään lämmityksen säätökäyrät läpi ja laittamaan ne oikealle tasolle. Ohjeistimme myös kirjaamaan ylös säätökäyrien muutokset päivämäärineen. Ohjeistimme kiinteistönhoitajia reagoimaan välittömästi lämmityksen säätölaitteiden, ilmastoinnin ohjausjärjestelmien ja vesikalusteiden korjaustarpeisiin. Muistutimme kiinteistöhuoltoa velvollisuudesta tarkkailla laitteita ja säätöjä osana normaaleja huoltotoimenpiteitä.

Nyt ensimmäisen vuoden tuloksia tarkastellessa voimme tyytyväisenä todeta energiansäästökampanjan onnistuneen erinomaisesti. Olemme erittäin iloisia siitä, kuinka hyvin tämä taloudellisesti ja ekologisesti tärkeä asia on otettu vastaan niin taloyhtiöiden hallituksissa, kiinteistöhuolloissa kuin asukkaiden keskuudessa. Isännöimissämme noin 130 taloyhtiössä säästettiin kampanjan tuloksena yhteensä lähes 80 000 euroa. Parhaissa taloyhtiöissä energiankulutus pieneni yli 20 %. Ja kaikki tämä ilman erillisiä investointeja hyvin yksinkertaisilla toimenpiteillä: tarkkailemalla, säätämällä ja huoltamalla. Syntyneet säästöt eivät ole kertaluonteisia, vaan ennakoivat kulutuksen pysyvästi matalampaa tasoa.

Toimiviksi havaitut käytännöt voidaan myös ottaa käyttöön niissä taloyhtiöissä, joissa vastaavia toimenpiteitä ei ole vielä tehty. Lukemattomissa taloyhtiöissä on vielä olemassa 10–20 prosentin säästömahdollisuus. Säästöt koituvat aina osakkaiden ja asukkaiden eduksi. Me jatkamme energiansäästölinjalla ja haastamme kaikki huoltoyhtiöt ja isännöijät mukaan!

Voisiko rakennustyön tarkkailija ehkäistä rakennusvirheitä?

18.10.2012

Vuodesta 1981 lähtien olen isännöitsijänä ottanut vastaan kymmeniä uusia asunto-osakeyhtiöitä rakennusliikkeiltä. Vuosikymmenestä toiseen samat viat toistuvat eri variaatioina ja uusia vikoja ja virheitä tulee koko ajan. Miksi näistä virheistä ei opita ja miksi rakentamisen laatua ei saada parannettua? Miksi asunto-osakeyhtiöiden peruskorjausten laatu on parempi kuin uusien rakennusten laatu? Näitä kysymyksiä olen ihmetellyt jo pitkään.

Rakennusliikkeet suunnitteluttavat itse kohteensa, rakentavat itse tai rakennuttavat aliurakoitsijajoukolla ja myyvät ne ostajille hienojen lupausten kera. Ostajat ovat kerta toisensa jälkeen vallan ihastuneita värikkäisiin kuviin ja lupauksiin. Ostohetkellä myyjä lupaa paljon ja ostaja luottaa. Silloin ei monikaan epäile rakentajan tekevän luvatun priiman sijasta vain kohtuullista laatua.

Rakennustyön tarkkailija jää pääsääntöisesti valitsematta

Asuntokauppalain mukaan rakennuttajan on kutsuttava osakkeen merkitsijät ostajien kokoukseen, kun neljännes rakennettavista huoneistoista on myyty. Tällöin ostajilla on mahdollisuus valita asuntokauppalain tarkoittama rakennustyön tarkkailija tarkkailemaan rakentamisen laatua, materiaaleja, suunnitelmia ja toteutusta. Usein ostajat ovat toisilleen tuntemattomia ja ehkä kokemattomia ostajia, joten tätä mahdollisuutta ei ole etukäteen mietitty. Kun tilaisuudessa rakentaja vielä korostaa oman valvojan roolia ja osaamista, sekä vähättelee tarkkailijan tarvetta ja korostaa sen kustannuksia, jää tarkkailija valitsematta.

Lain mukaan rakennustyön tarkkailijan kustannukset tulevat ostajien maksettavaksi luovutuksen jälkeen. Jos tilannetta pystyisi ajattelemaan muutaman vuoden tähtäimellä, tällä kustannuksella ei ole mitään merkitystä, koska kustannukset miljoonaprojektissa ovat kuitenkin vain muutamia tuhansia euroja.

Ongelmat alkavat luovutuksen jälkeen

Kun rakennus valmistuu, tehdään asuntojen luovutus. Tästä alkaa takuuaika sekä havaittujen pintavikojen korjaukset ja jälkitarkastukset.

Valitettavan usein tämän jälkeen vasta huomataan virheitä: – Vesikatot, kattopollarien juuret, kellarit, autohallien katot ja terassien katot vuotavat. Maali kupruilee kellareista. Viemäreissä on käytetty vääriä kulmakappaleita. Seinät halkeilevat. Julkisivurappaukset on tehty väärin tai irtoavat. Maalaustyöt on tehty puutteellisesti. Viemärien kannakoinnit irtoilevat. Lämmityksen perussäätö on tehty väärin. Pihakallistukset ovat väärät. Vesikourut jäätyvät, koska sulatuskaapelit puuttuvat. Lattiat painuvat. Vesipellit on asennettu väärin. Katoille ei pääse, kun kulkureitit eivät ole turvalliset jne.

Nämä kaikki ovat todellisia vikoja ja tässä on vain osa.

Alussa rakentaja lupaa tutkia, korjata jne. Osa rakentajista keskittyy virheiden ja korjaustarpeen vähättelyyn ja tahalliseen viivyttelyyn. Keskustelussa ja ”liimamassojen” levittelyssä menee kuitenkin talvi, menee kesä, menee toinen talvi ja sitten menee hermot. Avuksi otetaan lakimies, tavarantarkastaja, vaihdetaan isännöitsijää, riidellään, menee naapurisopu, haukutaan rakentajaa ja suunnittelijat vielä sen päälle. Kaikki tämä maksaa tuhansia ja kymmeniä tuhansia euroja. Nyt ei voida enää säästää, koska rakennukset ja asunnot pitää saada kuntoon.

Tulee mieleen, mitä olisi voinut saada aikaan ammattitaitoinen rakennusaikainen tarkkailija muutamalla tuhannella eurolla. Olisiko joku vika jäänyt syntymättä?

Pääsääntöisesti emme voi syyttää virheistä suunnittelijoita. He ovat samoja suunnittelijoita, jotka tekevät hyvää jälkeä ja ovat ammattilaisia, kun tehdään taloyhtiön tilaamia peruskorjaushankkeita vanhoihin yhtiöihin. Silloin maksajana on tilaaja itse. Maksaja myös haluaa hyvää laatua, jolloin suunnittelulle ja rakentamiselle voidaan varata riittävästi aikaa. Sama koskee myös rakentajia peruskorjaushankkeissa; he haluavat tehdä hyvää työtä ja laatua. Ovathan tekijät koko ajan tekemisissä tilaajan, eli maksajan kanssa.

Mikä rakennusliike aloittaa uuden käytännön?

Mielestäni pääosan rakentamisen ongelmista selittää voiton maksimointi grynderirakentamisessa sekä aliurakoitsijoiden runsas käyttö. Aliurakoitsija käy tekemässä sen oman osuuden ja jos hän huomaa edellisen jäljiltä virheen, sen korjauttaminen sotkee hänen aikataulunsa ja siksi ollaan hiljaa ja vika jää ostajien kontolle. Laadun kustannuksella minimoidaan suunnittelu- ja rakentamisaika. Näillä toimilla saadaan korvaamatonta vahinkoa tuleville ostajille huonon laadun, toistuvien korjausten, mielipahan, sisäilmaongelmien sekä terveysongelmien ja riitelyn vuoksi. Jos rakentaja ymmärtäisi satsata rakentamisvaiheessa huolellisuuteen, laatuun, virheiden välttämiseen sekä asiakkaan oikeaan palveluun, rakentamisen laatu saataisiin paranemaan. Varmasti myös todelliset kustannukset pienenisivät. Takuu- ja vastuuaikana tehdyt korjaustyöt eivät ole ilmaisia, koska lakimiehiä ja asiantuntijoita on molemmilla osapuolilla.

Haastankin rakentajat kilpailemaan laadulla ja sillä, että saisimme ammattitaitoiset tarkkailijat rakennusaikana varmistamaan laatua ja vähentämään tulevia kustannuksia.

On varmasti suuri imagon kohotus sille rakennusliikkeelle, joka ensimmäisenä kehottaa mainoksissaan ja esitteissään valitsemaan rakennusvaiheen tarkkailijan. Tarkkailija maksaa vähän, mutta hyvä tarkkailija tuo etua sekä ostajalle että rakentajalle!

Olen valmis käymään tästä aiheesta rakentavaa keskustelua.

Mauri Niemelä, tj
Oulun Isännöitsijätoimisto Oy
Vuoden isännöitsijä 2011

Mauri Niemelä valittu Vuoden Isännöitsijäksi 2011

17.10.2011

Vuoden Isännöitsijäksi valittu Mauri Niemelä: 

”Aktiivinen isännöitsijä nostaa talon arvoa ja helpottaa arkea.”

Isännöintiliiton Isännöitsijä 2011 -palkinto myönnettiin Oulun Isännöitsijätoimisto Oy:n toimitusjohtaja Mauri Niemelälle. Niemelä palkittiin vakuuttavasta isännöintipalvelusta, arjen viestinnän kehittämisestä sekä perusteellisesta ja ihmisläheisestä tavasta palvella asiakkaita. Palkinto luovutettiin valtakunnallisilla Isännöintipäivillä Tampereella 15.9.2011.

Asiakastyössään Niemelä on panostanut arjen viestinnän kehittämiseen. Esimerkiksi Tervetuloa taloon -opastiedotteen tarkoituksena on tehdä asumisen arki uusille asukkaille mahdollisimman vaivattomaksi.
– Asettumista uuteen kotiin helpottaa, kun arjen käytännöt, kuten saunavuorot ja pyöräkellarin sijainti käyvät selviksi heti alusta alkaen. Näin vältetään myös väärinkäsityksiä, sanoo Niemelä.

Niemelä suosittelee, että isännöitsijän kannattaa tehdä asiat kerralla kunnolla, niin ei tarvitse myöhemmin korjailla. – Kun laatii kerralla hyvän ja kattavan opastiedotteen, sitä voi käyttää jatkossakin hyödyksi.

Asiakkaat tyytyväisiä Niemelän työhön

Aloitteen Niemelän palkitsemiseksi teki asiakasyhtiön hallituksen jäsen, joka pitää Niemelän toimintaa isännöitsijänä kokonaisuudessaan palkitsemisen arvoisena. Niemelä saa kehuja palvelualttiista asenteestaan ja nopeasta toimintavalmiudestaan.

Ehdottajan mukaan Niemelä johti erinomaisesti putkiremontin isännöimässään yhtiössä. – Niemelä osasi valita oikeat suunnittelijat ja toteuttajat niin, ettei valituksia työn laadusta ole kuulunut. Hintakin oli varsin kohtuullinen, kuvaa ehdottaja.

Isännöitsijä Mauri Niemelä haluaakin korostaa isännöitsijän roolia suurissa peruskorjaushankkeissa. – Aktiivinen isännöitsijä voi omalla ammattitaidollaan vaikuttaa ratkaisevasti peruskorjauksen oikeaan ajoitukseen, laajuuteen ja korjauskustannuksiin. Onnistunut peruskorjaus lisää kiinteistön arvoa ja parantaa ratkaisevasti asumismukavuutta ja –viihtyisyyttä, sanoo Niemelä.

Tänä vuonna Isännöintiliitto halusi palkita isännöitsijän, joka on ratkaissut arjen ongelmia asiakkaiden hyödyksi. – Isännöinti on asiantuntijapalvelua, jonka tehtävä on saada arjen rutiinit toimimaan taloyhtiössä tarkoituksenmukaisella tavalla. Kun tieto kulkee ja asiat hoituvat, ovat asukkaat tyytyväisiä, Isännöintiliiton puheenjohtaja Jari Porthén kertoo Niemelän palkitsemisen perusteista.

Lisätiedot:
Isännöintiliitto, puheenjohtaja Jari Porthén, puh. 0207 438 341

Oulun Isännöitsijätoimisto Oy, toimitusjohtaja Mauri Niemelä, puh. 0400 588 090

Isännöintiliitto työskentelee isännöinnin tunnettuuden ja arvostuksen parantamiseksi. Kehitämme isännöintiä ja koko kiinteistöalaa yhdessä jäsenten, asiakkaiden ja palveluntarjoajien kanssa.

Isännöintiliitossa on mukana yli 320 isännöintiyritystä ja 22 yhdistystä. Tämä on yli 2/3 Suomen isännöinnistä ja kattaa 40 000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä yli miljoona suomalaista.

www.isannointiliitto.fi

Isännöintiliiton puheenjohtaja Jari Porthen ojensi Vuoden Isännöitsijä kunniakirjan Mauri Niemelälle. Porthenin takana varapuheenjohtaja Ilkka Saarinen ja oikealla vuoden isännöitsijäklubin puheenjohtaja, toimitusjohtaja Mikko Peltokorpi.

Asukasmuutokset
×
Tilaa asiakirjoja
×
Remontti-ilmoitus

×
Tarjouspyyntö

Pyydä tarjous isännöinnistä

×