Perheemme syyslomamatkalla 17-vuotias tyttäreni tuskaili lukion jälkeisen opiskelupaikan valinnan vaikeutta. Eri ammattien ja opintojen vaatimuksia ruotivan keskustelumme lomassa hän yllätti minut kysymällä, mitä isännöitsijä oikein tekee. Sitä oli kysytty häneltä, kun puhe oli sivunnut vanhempien ammatteja. Hän ei ollut osannut vastata muuta kuin ettei oikeastaan tiedä. Sain tuosta pienestä aivomyrskystä ainekset tähän blogikirjoitukseen.
Albert Einstein totesi aikoinaan, että ”jos et osaa selittää asiaa ymmärrettävästi, et tiedä siitä tarpeeksi”. Vastaus itselleni asettamaani kysymykseen on, että tiedän minä. Mutta minun piti kieltämättä pohtia ja jäsentää sitä, mistä tässä ammatissa on kysymys.
Internetistä löytyy selityksiä ja perusteluita lähes mistä vain, niin myös isännöinnistä. Tätä kirjoittaessani vilkaisin vain Wikipediaa, jossa asia tiivistetään näin:
”Isännöitsijä on ammattinimike, jonka merkitys on aikojen kuluessa muuttunut. Nykyään isännöitsijällä tarkoitetaan lähes yksinomaan asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöyhtiön operatiivista johtajaa, joka johtaa yhtiötä hallituksen ja yhtiökokouksen antamien päätösten mukaisesti. Aiemmin isännöitsijä-nimitystä on käytetty laajemmin disponentista eli liikkeen, tehtaan, talon tai muun vastaavan laitoksen isännän sijaisesta, johtajasta tai hoitajasta. Isännöitsijöitä on ollut muun muassa teollisuuslaitoksissa, sahoilla, kartanoissa ja meijereissä. Nykyään vastaavissa tehtävissä toimivia henkilöitä kutsutaan toimitusjohtajiksi.”
Näinhän tämä asia yksinkertaisesti ja selkeästi todettuna on, me isännöitsijät johdamme rahallista korvausta vastaan asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä niiden hallitusten ja yhtiökokousten antamien päätösten mukaisesti. Tämä ajatus on kaiken taustalla ja näin meidän tulee toimia. Ajatuskaaren ymmärtäminen ei tuota vaikeuksia, mutta se ei itse asiassa kerro juurikaan käytännön työtehtävistämme.
Toimeenpanoa, inhimillisyyttä ja juridisia seikkoja
Yksi osa isännöitsijän tehtävistä on kokouspäätösten toimeenpano. Jos taloyhtiö päättää vaikkapa kilpailuttaa jätehuoltopalvelut, me isännöitsijät hoidamme asian käytännössä. Laadimme tarjouspyyntöasiakirjat, teemme tarjousvertailut ja esittelemme ne hallitukselle. Tämän jälkeen valitun toimijan kanssa laaditaan sopimus ja hoidetaan muut käytännön jutut asiaan liittyen.
Yhtiökokous voi päättää esim. jonkin huoneiston haltuunotosta perustellun syyn johdosta. Päätöksen teon jälkeen isännöitsijä etenee lain proseduurien mukaan prikulleen oikein, että haltuunotto saadaan käytännössä toteutettua.
Kokousten päätökset voivat liittyä huolto- tai korjaustoimiin, joiden selvittämisen ja toteutuksen manageroinnin hoitaa isännöitsijä. Päätöksiä eri asioihin liittyen on laidasta laitaan, edellä on todettu muutamia vain jäävuoren huippuna.
Arjessamme on kuitenkin paljon sellaista, mitä kokouksissa ei päätetä tai käsitellä. Ne voi luokitella karkeasti juridisiin ja inhimillisiin asioihin. Juridiset asiat ovat sanansa mukaisesti niitä, joista taloyhtiön on lain mukaan huolehdittava ja jotka on mm. isännöitsijäsopimuksissa kirjattu isännöitsijän tehtäväksi. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjapidon tuottaminen ja tilinpäätöksen laatiminen, vero- yms. viranomaisilmoitukset ja erilaisten rekisterien ylläpito. Tämäkin lista on kohtuullisen pitkä.
Inhimilliset asiat taas ovat usein hyvin haastavia ja jopa henkisesti raskaimpia. Isännöitsijä joutuu usein esimerkiksi tilanteeseen, jossa lähiomainen on juuri menehtynyt, ja meiltä kysytään neuvoja asuntoon liittyvien asioiden hoitoon.
Näissä tilanteissa emme inhimillisyyden nimissä voi jättää tekemistä vain siihen, mikä meille lakien ja sopimusten mukaan kuuluu. Kuunteleminen ja hienovaraisuus ovat tärkeitä asioita tällaisissa tilanteissa.
Isännöinti vaatii monenlaista osaamista
Edellä mainittujen asioiden lisäksi isännöitsijän arkipäivä koostuu suuresta kirjosta muita tehtäviä. Työn hoitamisen vaikeusmomenttia lisää se, että meidän oletetaan usein tietävän jokainen kysytty asia suoraan. Mutta eihän kukaan voi tietää kaikkea tai olla hyvä kaikissa asioissa. Jos näin olisi, se tarkoittaisi karrikoituna sitä, että meidän tulisi olla yhtäaikaisesti juristeja, psykologeja, insinöörejä, talousguruja ja kaikkea muuta.
Tämän takia on hyvin tärkeää ja asiakkaan edun mukaista, että isännöintiyrityksestä löytyy henkilöitä erilaisilla ammatillisilla vahvuuksilla. Itse koen tärkeäksi ja mielekkääksi sen, että omat työtehtäväni ovat monipuolisia.
Tätä työtä ei voi pakottaa muotoon
Huomaan tätä kirjoittaessani, että loppujen lopuksi on vaikea ilmaista lyhyesti sitä, mitä isännöinti on konkretian tasolla. Kaikkien elämän sattumusten ja tapahtumien keskellä on usein hankalaa tehdä rajanvetoa sen suhteen, kuuluuko joku asia ylipäätään isännöitsijän tehtäviin vai ei.
Arkisessa työssämme on paljon myös sellaisia asioita, jotka eivät isännöitsijälle suoranaisesti kuuluisi, mutta syystä tai toisesta teemme niitä silti. Miksi näin on, en osaa vastata.
Viittasin jutun alkupuolella herra Einsteinin toteamukseen siitä, että jos asiaa ei pysty kertomaan ymmärrettävästi, ei siitä tiedä tarpeeksi. Ja koska en pysty asiaa tämän seikkaperäisemmin lyhyesti selittämään, jään väistämättä pohtimaan sitä, että tiedänkö sittenkään tarpeeksi siitä, mikä se isännöitsijä on tai mikä hänen pitäisi olla. Tai mikä hänen oletetaan olevan.
Ehkäpä nämä ovat niitä kysymyksiä, jotka tekevät työstämme kiintoisaa. Mielenkiinnon (ja kauhun) sekaisin tuntein odotan tyttäreni reaktiota, kun luetutan hänelle tämän jutun. Voin kertoa seuraavassa aiheeseen liittyvässä kirjoituksessani, kuinka asiassa kävi.
Mutta sen voin todeta, että paljon me teemme ja isännöintiin kuuluvien asioiden kirjo on todella laaja.
Hyvää ja turvallista loppuvuotta toivotellen
Petri Gallén
Isännöitsijä
